Viivoja veteen

Kotona

ovi lukossa
säleverhot raollaan
sopivasti
seinien sisällä lepo
sylissä kehräävä kissa
kädessä muki maustekaakaota
kynttilän valossa kauneuden varjoja
eikä kukaan pääse tänne
kutsumatta
ei edes valo
ystäväni asuvat
kännykässä
jonka saa
kiinni
sydämeni on kotona
aina kun se on
turvassa
vaikka meren takana
jos vielä kuulisin metsän ja aallot
ja näkisin tähdet

(Tämä runo ja kuva kuuluvat ”koti”-haasteeseen. ”Maagiselle” puolelle ne lipsahtivat vahingossa.)

22 kommenttia

  1. susupetal
    09/09/2013 – 14:13

    Oman kodin rauha, parasta. Pakollistakin, mielen on saatava tyyntyä silloin kuin tarve on.

    Vastaus
    • viiiva
      09/09/2013 – 15:22

      Joo, se on tosi tärkeetä.

      Vastaus
  2. eijakaarina
    09/09/2013 – 20:24

    Turva, lepo ja kaipuu, ”kynttilän valossa kauneuden varjoja”. Erityisen puhutteleva säe – –

    Vastaus
  3. ilona winebridge
    09/09/2013 – 21:00

    jäin miettimään runosi alkua ja loppua. entä jos avaisit lukon, kuulisitko silloin metsän ja aallot, näkisitkö tahtivyön?
    tuot runossasi mielenkiintoisella tavalla esille ihmisen yksityisyyden tarpeen

    Vastaus
    • viiiva
      09/09/2013 – 21:08

      Kiitos, Ilona. Siinä voipi olla perää!

      Vastaus
  4. runopasanen
    09/09/2013 – 21:46

    Samaa tuli mieleen kuin Ilonalla: turvallisuuden maksimointi ei ole elämän optimointia (tai siis mikä minä olen muita…). Mutta hyvä, että säleverhot vähän raollaan!

    Vastaus
    • viiiva
      09/09/2013 – 21:53

      Hyvä huomio! Kaikki aikanaan…

      Vastaus
  5. pappilanmummo
    10/09/2013 – 18:16

    Elämää on ikkunan ulkopuolellakin, mutta sisällä turvallinen pesä

    Vastaus
  6. Ame
    11/09/2013 – 11:25

    Koti on turvapaikka maailman melskeistä…

    Vastaus
    • viiiva
      11/09/2013 – 11:42

      Ame, niin tosiaan on. Tai pitäisi olla kaikille.

      Vastaus
  7. Tuima
    11/09/2013 – 18:41

    Turvallisuus ja sen kaipuu korostuu, mutta yksinäisyyttä en runosta lukenut. Ystäviä on, mutta runon puhujan tarve omaan tilaan ja yksityisyyteen saa kontrolloimaan yhteydenottoja (kännykän saa kiinni). Koti myös kulkee mukana (”sydämeni on kotona / aina kun se on / turvassa / vaikka meren takana”). Runossa on rauhaa, johon tuovat särmää kaksi viimeistä säettä.

    Vastaus
    • viiiva
      11/09/2013 – 18:50

      Oivalsitpa hienosti! Erinomainen analyysi merkityksestä! Kiitos!

      Vastaus
      • Tuima
        11/09/2013 – 19:49

        Runosi inspiroi! Tää on ollut hyvä haaste.

  8. viiiva
    11/09/2013 – 20:03

    Kiitos, tuima. Kaikilla oli hyviä runoja. Tosi hyvä haaste.

    Vastaus
  9. HeidiR
    12/09/2013 – 19:49

    Yksinkertaiselta näyttävä tunnnelmallinen runo, joka kertoo oikeasti todella paljon! Tykkään!

    Vastaus
  10. kaari3
    12/09/2013 – 20:20

    Omasa kodissa saa oll kuten haluaa. Siellä on rauha ja maagiset hetket.

    Vastaus
    • viiiva
      12/09/2013 – 20:22

      Kiitos, Kaari. Laitoin tämän kyllä väärään kohtaan sinne valokuvatorstaihin, mutta kiitos että luit! Sitten siitä loitsusta on tuo runo Valon voima.

      Vastaus
  11. arleena
    12/09/2013 – 21:45

    Runossa oli magiikkaa, mutta myös kodin taikapiiriä, jota ei ulkomaailma hetkauta.

    Vastaus

Jätä kommentti