Viivoja veteen

Kun sinulla on aikaa

kun sinulla on aikaa

minulle

minun silmilleni

maistamme tämän hetken

yhdessä

 

silmäni löytävät sinusta

pesän

 

ja kirveeniskujen ääni

vaimenee kaukaisuuteen

Mainokset

6 kommenttia

  1. Rajallista aikaa. Hieno runo.

  2. Tuli mieleen sanonta: olisi kirveelle töitä.

    Ehkä runon ”sinä” tajuaa sen ilman kirvestä.

  3. Ilman kirveeniskujen ääntä olisi ollut liian hunjainen. Iskujen poistunut uhka herätti.

    • Kiitos, Saara! Varmasti totta, nyt kun ajattelee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: