Viivoja veteen

Älkää katkaisko kuusta

jouluksi riittäisi
yksi päivä
se ei vähentäisi
onnellisten onnea
mutta lyhentäisi
kurjien kurjuutta

~

kuusen palloissa
lasten hymy
neulasten alla versovat
toteutumattomat haaveet

~

älkää katkaisko kuusta
elämänmahlaa
pesänsuojaa, laulupuuta

viekää sen juurelle
lyhteitä linnuille
murkinaa metsän eläville

sytyttäkää lyhty
metsän siimekseen

~

kynttilä, kinkku ja kissa
muinainen kertomus lapsesta
josta tulisi suuri
lopuksi dekkareita huovan sisällä
hyasintin tuoksussa

6 kommenttia

  1. ”lopuksi dekkareita huovan sisällä
    hyasintin tuoksussa”
    Jotenkin niin joulutunnelmainen lopetus!

  2. wintershinleaf

    Kaksi viimeisintä olivat mieluisia. Tokavika koska en vaan voi vastustaa luonnonsuojelullisia tekstejä ja vikassa oli konkretiaa ja tuoreutta.

  3. ”jouluksi riittäisi
    yksi päivä
    se ei vähentäisi
    onnellisten onnea
    mutta lyhentäisi
    kurjien kurjuutta ”

    Voi! Niin totta! Hieno runo.

Jätä kommentti