Nälkä
nälkä pyydystää
kyltymättömillä verkoilla
lonkeroiden ontoilla silmillä
tahmeiden imukuppien raoilla
ihmisiä
kutistuvat sen sisällä
kuin tyhjät
ilmapallot
pilven alla
täydet pisarat
piripintaiset
kuin äidin rinnat
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Viivoja veteen 
Tämä on minulle vähän liian vaikeaselkoinen, mutta pidän sanavalinnoistasi ja runon voimasta.
Kiitos että löysit positiivistakin. Yritän oppia kirjoittamaan. Välillä vaikea päättää vaikeusastetta. Aika ymmärrettäviä olen tähän asti tehnyt. Välillä tuntuu että pitäisi kirjoittaa täyttä siansaksaa että menestyisi kilpailussa tai kustantaja huomaisi. Olen tätä paljon miettinyt.
luin monta kertaa läpi, oli kyllä vaikuttava.
Kiitos, Enigma.
Ei oikein aukene minulle.
Runon alussa tulee mieleen tämän päivän agressiivinen mainonta, miten moni ihminen menee siihen mukaan ja huomaavat sitten ettei sellainen elämä annakaan sisältöä.
Viimenen säkeistö ei sitten sovikaan mielikuvaani.
Joo, elämän sisältö on runon avain. 🙂 Mutta voi olla, että kirjoitin liian vaikeasti.
Minä uskon, että runoon luodaan oma maailma. Sitä ei pidäkään ymmärtää ”päiväjärjellä” vaan mennä sinne missä tunteet ovat. Valitettavasti tämän päivän ihminen ei malta pysähtyä miettimään muita todellisuuksia kuin esim. tositv:een ”sanomaa”. Hyviä kirjoitushetkiä!!
Kiitos, Hihat! Toi auttaa mua, kun olen miettinyt, miten ymmärrettävä runon pitäisi olla. Että ei kuvaisikaan esim tunteita pelkästään järjellä vaan olisi enemmän tunteiden ehdolla, kirjoittaisi niiden kielellä, menisi niiden maailmaan. ”Runon oma maailma.”
Mutta kysymys on siinä, onko tarkoituksena vetää lukija runon maailmaan ja kuinka helposti.
Vahvaa tekstiä, tykkäsin. Mietin silloin tällöin itsekin tuota tasapainoa ymmärtämisen ja ”siansaksan”, kuten hauskasti sanot, välillä. Minulla on aika suora tyyli, välillä hyvinkin proosamainen. Mutta olen ajatellut, että sitä kirjoitan, mitä tulee. Joskus pulpahtaa ruonon tunnekuvia, joskus ei. Jos runo on kovin suora, on siinäkin omat etunsa: helpommin ymmärrettävä, saattaa tavoittaa useamman ihmisen. Usein tosin runolla ei haetakaan ymmärrystä, vaan kuvataan tunnelmaa yms.
Kiitos, Albatrossi. Oletko saanut runojasi julkaistua? Olen ymmärtänyt että runokilpailujen raadit esimerkiksi arvostavat tiiviyttä, omaperäisyyttä ja kuvallisuutta. Viestivyydestä ei kai puhuta. Luin kerran yhtä voittajarunoa ja masennuin, kun se oli niin vaikeaselkoinen. Herää kysymys, mikä sellaisen runon tarkoitus on (paitsi voittaa kilpailu), jos sitä ei ymmärrä kuin kirjoittajapiirien kerma.
tosi hyvin kuvattu nälän olemus ja vaikutus ihmisessä
Kiitos, Aikatherine.